Featured Slider

UUSI KOTI MEREN RANNALLA


Nyt kun blogissa ei ole pitkään aikaan ollut kotijuttuja, lienee aika vihdoin paljastaa syy sen takana: väliaikaisasuntoon ei ole tullut hirveästi panostettua, sillä olemme vihdoin ostaneet uuden oman kodin!

Etsimisessä kesti vuosi, koska paitsi että olimme rajanneet haun Espooseen ja budjettimme oli rajallinen, emme osanneet päättää meren tai metsän läheisyyden väliltä. Luonto on itselleni todella tärkeä elementti ja halusin, että se olisi vahvasti läsnä myös tulevassa kodissamme. Nyt vihdoin osui kohdalle asunto jossa ei tarvinnut tehdä kompromissia: uusi kotimme on meren rannalla, pihassa kasvaa kaikenlaista kivaa ja aivan vierestä alkavat upeat metsäiset ulkoilumaastot. Kunhan saadaan kotiuduttua, suunnitelmissa on ostaa vene taloyhtiön vieressä olevaan laituriin, minkä jälkeen myös saaristoluonnon salat aukenevat meille. Voitte siis uskoa, että täällä ollaan aika innoissaan tulevasta muutosta!

Asunto on sataneliöinen, vaatii täydellistä remonttia eikä siinä sinänsä ole mitään erikoista mutta ihastuin olohuoneen isoihin ikkunoihin ja näin asunnossa mahdollisuuden tehdä vihdoin täysin meidän näköisemme koti. Koska meri näkyy enemmän tai vähemmän kodin lähes jokaiseen tilaan, sisustus ja tilanjako suunnitellaan sen ehdoilla, että näköalasta saadaan kaikki irti. Kunhan saamme avaimet ja palaamme reissusta, pääsen näyttämään tarkemmin millaisia visioita minulle on kodin varalle. :)

5 x PARASTA JUURI NYT



Lomamatkojen suunnittelu. Kesän ensimmäinen reissu starttaa jo tällä viikolla, ja kohteena on Japani, jossa on tarkoitus ihmetellä Tokiota, maan kaunista luontoa ja tietysti syödä japanilaisia herkkuja niin paljon kuin napa vetää! Sieltä palattuamme on lämpö toivottavasti tavoittanut jo Suomenkin. Kesä menee enimmäkseen kotimaassa, mutta Tallinnassa on tarkoitus viettää viikko ja perinteinen Tukholman reissukin on jokavuotinen must. Alkusyksyllä menemme taas muutamaksi viikoksi Jenkkeihin sekä piipahdamme ehkä Kanadankin puolella ja talvilomalle olemme hahmotelleet Australiaa, Uutta-Seelantia tai Etelä-Afrikkaa. Saa nähdä miten käy!

Espoon rantaraitti. Kotikaupunkihan on kaikille se rakkain, ja Espoon merenrantaa myötäilevä ulkoilureitti saa sydämeni sykkimään sille entistä enemmän. Tänä kesänä tullaan taas pyöräilemään raittia pitkin eestaas, ja onpa sen varrelle ilmestynyt hyviä palvelujakin. Äitienpäivänä käytiin korkkaamassa Nokkalan Majakka, joka on rakennettu aivan meren äärelle ja jonka jokirapucaesar on älyttömän hyvää, suosittelen!


Kirppislöydöt. Tämän kevään paras löytö on ehdottomasti kierrätyskeskuksesta hakemani pyöreä marmorinen ruokailupöytä, joka paitsi maksoi vain muutaman kympin, palautti myös uskoni siihen, että kirppareilla ja kiertiksissä käyminen voi todella olla vaivansa väärti!

Kirjasto. Lukeminen on minulle tärkeää ajanvietettä kesät talvet, joten kirjasto on ihan ykköspaikka! Meillä päin kirjastoissa on myös vie ja tuo-kirjatelineet joista saa ottaa omaksi vaikka mitä löytöjä: viimeksi nappasin mukaan pokkarin Kuinka kasvattaa bébé, jota oli mielenkiintoista lukea, vaikka en jälkikasvusta toistaiseksi haaveilekaan. Kirjaston omista kirjoista erilaiset lifestyle-oppaat ovat aina mielenkiintoista luettavaa: viimeksi tavasin Hygge-kirjasta onnellisen elämän perusteita ja totesin, että oma elämäni on tainnut koko ajan olla aika hyggeligt. :)

Elämää mullistavat ostokset. Nyt on tullut hankittua jotain itselleni niin tärkeää ja hienoa, että taidan jättää sen tässä kertomatta ja omistaa sille ihan oman postauksensa seuraavaksi…ehkä arvaatkin jo mistä on kyse? ;)

VIEQUESIN SAARELLA



Viequesin saari Puerto Ricossa oli täydellinen paikka viettää leppoisaa rantalomaa. Majapaikkamme oli kylässä lauttaterminaalin lähellä ja kaikkialle pääsi hyvin kävelemällä. Paikkaa voisi kutsua eläinten saareksi, sillä kulkiessamme vastaan tuli mahdoton määrä kaksi- ja nelijalkaisia otuksia! Koirat, kissat, kanat ja hevoset kulkivat vapaina ja aamuisin tuli herättyä jo aamuyöstä kukonlauluun. Puissa roikkui iguaaneja ja kaikenkirjavia lintuja lenteli ympäriinsä. Talot olivat värikkäitä ja omistajasta riippuen joko priimakunnossa tai suloisesti rempallaan. Saari on todella rauhallinen ja siellä tuntui myös turvalliselta liikkua, vaikka kuten kaikkialla, maalaisjärkeä on aina hyvä käyttää.

Yhden päivän vietimme vain hotellin altaiden äärellä, nautiskellen kirjoista ja allasbaarin tarjonnasta ja kahtena päivänä lähdimme saaren toiselle puolelle, missä monet kauniit rannat sijaitsivat. Lähdimme matkaan ronskisti kävellen ja - tätä ei muuten suositeltu missään matkaoppaissa - liftasimme. Saimme molempina päivinä nopeasti kyydit mukavilta paikallisilta, joista osa oli muuttanut saarelle toteuttamaan unelmiaan hitaammasta elämästä ja toimimaan esimerkiksi sukellusopettajina tai taiteilijoina. Tarjosimme aina bensarahaa, mutta sitä otettiin vastaan vain kerran eli halvaksi tuli liikkuminen!







Rannat joille menimme, sijaitsivat luonnonsuojelualueella ja pääsimme jututtamaan myös puistonvartijoita. Saimme kuulla mm. että vaikka Viequesia mainostetaan villihevosten saarena, oikeasti hevoset ovat kesyjä, omistajat vain yrittävät säästää kustannuksissa pitämällä niitä vapaina. He kertoivat kyseisten hevosten olevan melko iso ongelma ympäristölleen ja kuivuuden aikana myös eläimet itse kärsivät ravinnonpuutteesta. Kieltämättä iso osa näkemistämme hevosista oli laihoja takkuturkkeja, mutta vaikea tietää, olivatko ne kuitenkin tyytyväisiä vapaaseen elämäänsä. Sen voi sanoa, että ensimmäistä kertaa näin hevosen dyykkaamassa roskiksesta!

Parhaat rannat löysimme Secret Beachilta ja Playa Garcialta. Molemmista löytyy valkoista hiekkaa ja turkoosia merta, ja jälkimmäinen oli myös hyvin rauhallinen: saimme nauttia monta tuntia olostamme ihan yksin palmun alla loikoillen. Muutaman sangrian ryydittämänä innostuimme myös laulamaan ja tanssimaan lämpimässä vedessä, sillä silminnäkijöitä ei turhan paljon ollut!

Iltaisin katsoimme auringonlaskua hotellin rannalla, keräilimme merisiilin kuoria ja pimeän tullen nautimme tähtitaivaasta ja herkuttelimme joko huoneistollamme tai sitten eräässä rantakahvilassa, josta sai hyviä hampurilaisia ja drinkkejä. Saarella olisi ollut vaikka mitä nähtävää bioluminesenssistä koralleihin, mutta niin usein olen todennut turistimagneettien olevan iso pettymys, että meille riittivät aivan hyvin yksinkertaiset ilot ja lämmöstä nauttiminen. Viimeisenä päivänä jätimme haikeat hyvästit Viequesille: ehkä vielä joskus nähdään!