Marrakech oli sekava, kaunis ja eksyttävä! Vanhakaupunki, Medina, on pienten ja kiemurtelevien kujien labyrintti jonne aivan jokainen ensikertalainen eksyy. Me vähättelimme tätä faktaa ja olimme varmoja, että kyllä nyt me löydämme majapaikkaamme helpolla: kolmen tunnin harhailemisen jälkeen ei auttanut kuin myöntää tappionsa. Katukylttejä ei aina ole, ja kujat eivät aina mene ihan niinkuin kartassa. Lopulta illansuussa saavuimme majapaikkaamme, riadiin, joksi näitä pittoreskejä majataloja Medinassa kutsutaan. Omamme, Dar Salam, oli pieni ja kaunis riad, ja majoituimme kattoterassille eräänlaiseen telttahuoneeseen. Kunnon berberitunnelmaa! Tunnelmaa riittikin tulevina öinä, sillä telttahuoneemme ei ollut äänieristetty ja kuulimme selvästi varhain aamulla alkavan ja yömyöhään asti kestävän kuhinan ja kaupankäynnin äänet viereisiltä kaduilta, samoin kuin terassilla aamuisin laulavat linnut. Terassiaamiaiset olivatkin yksi ihanimmista hetkistä lomallamme, usein saimme syödä ihan keskenämme aamiaista, joka meille tarjoiltiin; perinteisiä marokkolaisia pannukakkuja, kahvia ja tuoretta appelsiinimehua. Samalla ihailimme kaukaisuudessa siintäviä vuoria.
Pari päivää meni Medinassa pyörien, siellä on erilaisia kortteleita joissa käsitöitä on tehty iät ja ajat; siellä työtään tekivät nahantekijät, metallintyöstäjät ja ruukunvalajat. Sivukujat pullistelevat pieniä kojuja joista voi löytää mitä tahansa päivittäistavaroista antiikkiin. Huomasimme, että on olemassa selkeästi sekä "turistikujia" että "paikallisten kujia"; paikallisten kujat erottuivat siitä, että kauppiaat eivät yritelleet houkutella meitä luokseen ja myynnissä oli muoviämpäriä, tiskirättiä ja muuta marrakechilaisen arkeen sopivaa, mutta tuskin turistia kiinnostavaa. Eniten turisteille mieluisaa tavaraa löytyy keskusaukion, Jemaa el-Fnaa-aukion läheisyydestä. Noita kujia ja kauppapaikkoja kutsutaan nimellä souk, ja etenkin Marrakechissa niiden juuret juontavat kauas historiaan, jolloin ko. paikka oli aikamoinen kaupan keskus (ja on edelleen!) Afrikan alueella. Marokkohan on paikka, jossa sekoittuvat niin Eurooppa, Afrikka kuin Lähi-itä ja kaikista paikoista on ihmisiä ja tavaraa aikojen saatossa kulkeutunut tänne.
Jemaa el-Fnaa-aukiolla on ruokakojuja joista saa edullisesti paikallista ruokaa, taginepadoissa haudutettuja herkkuja ja kebakkoja ja keittoja.
Kojuruoat ovat kaikkialla Medinassa varsin turvallisia nauttia, kypsennetyt ruoathan eivät juurikaan aiheuta mitään vatsatauteja, mutta salaatteja yms. kypsentämätöntä ruokaa kannattaa välttää. Me emme mahapöpöjä napanneet, käsihygienian ja ruokakontrollin avulla.
Matkavinkkejä Marrakechiin ja Marokkoon:
1) Älä ota vastaan apua, jos et sitä itse pyydä. Medina ja muutkin paikat kuhisevat ystävällisiä avunantajia, jotka voivat pyytää suuria summia ihan vain neuvottuaan vaikka, missä suunnassa Jemaa el-Fnaa on. Samoin paikalliset pikkupojat voivat luvata vievänsä sinut jonnekin ja eksyttävät sinut tahallaan, jolloin joudut maksamaan päästäksesi taas ihmisten ilmoille.
2) Älä hermostu, vaikka eksyt. Medina on sokkeloinen, mutta alueena pieni, ja ei ole riskiä että jäät sinne lopullisesti pyörimään; ulos pääsee aina. Kartta ja tarkat silmät ovat avuksi kadunnimien ja sijainnin erottamisessa.
3) Opettele tinkimään. Nyrkkisääntöinä olen kuullut, että tavaran arvo on oikeasti 10-20% myyjän ensin pyytämästä hinnasta. Myyjät ovat tottuneita tinkimiseen, turisti taas ei, ja helposti voit kokea, ettet kehtaa sanoa ei, tai et kehtaa tinkiä liian alas hintaa. Tätä seikkaa myyjät hyödyntävät. Punnitse aina kahta asiaa: paljon olisit valmis maksamaan siitä koto-Suomessa, ja paljon olisit valmis maksamaan siitä maassa, jossa ihmisten tulotaso ja tavaroiden hinta on 10-30% omasta tulotasostasi?
4) Kävele pois. Jos hintapyyntö ja tarjouksesi eivät kohtaa, voit aina sanoa ei kiitos, ja kävellä pois. Tämä saa myyjän juoksemaan luoksesi ja hieromaan kauppaa toivomassasi hinnassa.
5) Tunnista krääsä ja arvokas käsityö. Krääsäkauppiaita on, ja voit päätyä ostamaan aitoa marokkolaista käsityötä, joka on tehty tehtaassa Kiinassa. Sanotaan nyt, että panamahatun jos ostat, se todennäköisesti ei ole soukissa väännetty. Näistä ei pidä maksaa enempää kuin mitä maksaisit esim. Thaimaassa tai vastaavassa paikassa. Oikean käsityön arvoa sen sijaan on vaikeampi määrittää, mutta älä loukkaa myyjää yrittämällä tarjota pohjahintaa jostain oikeasti vaivalla tehdystä! Tällöin myyjä voi kieltäytyä kaupankäynnistä kokonaan, joskin se on harvinaisempaa. Voit tällöin myös maksaa sen pari euroa "liikaa", se ei ole sinulle iso raha, mutta myyjälle on.
6) Taksit. Takseja Marrakechicca ja ympäristössä on kahdenlaista; petit taxi ja grand taxi. Ensimmäinen on kaupungin alueella liikkuva, pieni auto ja isompi, grand taxi, jon taxin ja bussin välimuoto. Grand taxit ovat ikivanhoja kuusipaikkaisia Mersuja, jotka lähtevät liikkeelle vasta kun auto on täynnä. Nämä taxit menevät myös kaupungin ulkopuolelle. Jos haluat grand taxilla liikkeelle ennen sen täyttymistä, riittää kun maksat kaikkien kuuden paikan hinnan! Me toimimme näin retkellämme vuoristokylä Imliliin. Ja muista TINKIÄ! Google tietää, mitä kannattaa maksaa mistäkin reitistä, joten kannattaa tarkistaa nykyinen hintataso sieltä.
7) Älä välitä peräänhuutelijoista. Vaalea nainen herättää aina huomiota, mutta älä alennu huutelijoiden tasolle vaan jätä heidät omaan arvoonsa. Tätä voit välttää pukeutumalla asiallisesti, niin ja muista, että pyhempiin paikkoihin - jos niihin edes ei-muslimi pääsee- kannattaa laittaa se päähuivikin päälle.
8) Opettele juomaan minttuteetä, sitä juodaan AINA ja KAIKKIALLA. Aamiaisella juot minttuteetä. Kaupan hieromisen yhteydessä juot minttuteetä. Illalla - minttuteetä. Minulla oli onneksi parempi puolisko, jonka laitoin juomaan tarjottua teetä, koska itse en siedä yhtään mitään teetä. Kieltäytyminen ei ole maailman kohteliainta, mutta jos tee ei mene alas, keksi jokin uskottava syy niin pelastat tilanteen. Tai sitten sippaiset sitä edes vähän, jopa minä yritin välillä. ;)
9) Ole varovainen kuvaamisen kanssa - voit joutua maksumieheksi. Ainakaan Marokossa muslimit eivät lähtökohtaisesti pidä kuvan kohteeksi joutumisesta, tai vähintään kokevat, että siitä pitää saada vaivanpalkka, joten ole kuvatessasi varovainen ja kuvaa mahdollisimman "yleisluontoisesti." Jemaa el-Fnaa-aukiolla ei parane kuvata käärmeenlumoojia tai apinamiehiä ellet halua heitä niskaasi vaatimaan maksua kuvauksesta. Monet suuttuvat, jos eivät saa mahdollisuutta maksun nyhtämiseen - esimerkiksi jos onnistut kuvaamaan jonkun liikkuvasta bussista käsin. Minäkin koin tämän kerran, kun joku aasirattailla istuva mies yritti huutaa kun kuvasin ihan yleisesti kadun vilskettä.
10) Älä pelkää. Marokko on varsin turvallinen paikka, ja emme pelänneet vaikka kuljimme usein turistialueiden ulkopuolella, paikallisten seassa. Sotkuista siellä monesti on, köyhiä polttamassa roskia tynnyrissä, kulkukoiria vaeltamassa, mutta ei niistä sinulle haittaa ole, jos vain olet fiksusti. Jos haluat tehdä itsesi näkymättömäksi, pukeudu peittävästi ja kulje määrätietoisesti eteenpäin. Kartan kanssa pyörivä ja haahuileva turisti on aina helppo kohde!
No comments